Lingua

Alende iha progresu ne’ebé mak di’ak, Timor-Leste nia taxa mortalidade inan no labarik tinan lima ba kraik sei nafatin aas iha sudeste aziátiku. Hodi ajuda salva moris, USAID servisu hodi alkansa asesu ba servisu saúde ne’ebé ho kualidade di’ak ba timor-oan tomak – espesiálmente ba feto no labarik – enkoraja pratika saúde di’ak no kualidade reprodutivu ba ajudu saúde ne’ebé mak di’ak. 

Husi USAID nia esforsu ajuda hasa’e ona persentajen feto ba simu ajuda postnatal durante loron hitu depois de partu husi porsentu 83 to porsentu 99 entre tinan 2017-2018.

Nudar nasaun joven ida ne’ebé sei menus instituisaun públiku ne’ebé dezenvolvidu didi’ak, Timor-Leste hasoru dezafiu signifikante hodi hadi’a ninia sistema kuidadu saúde. Kapasidade umana iha kuidadu saúde fraku tebes tanba sistema edukasaun ne’ebé mukit. Nasaun mós iha fertilidade ne’ebé aas no saúde kosok oan foin moris no saúde inan ne’ebé ladi’ak.

  • Ajuda Ministériu Saúde fornese sesaun promosaun saúde hamutuk 720 ba ema hamutuk 11,317 ne’ebé mak 8,908 (porsentu 79) feto. Sesaun ne’e promove importánsia konaba vizita antenatal, sinál perigu durante isin rua no partu, planeamentu familiar, edukasaun kona ba nutrisaun, saneamentu no edukasaun kona ba ijiene.
  • Kolabora ho servisu saúde munisípiu, hatún falta de estoque/“stock out” ai-moruk no ekipamentu ba saúde reprodutivu husi porsentu 25 iha tinan 2017 ba porsentu 21 iha tinan 2018, pasu importante tebes tanba Timor-Leste iha nivel fertilidade ne’ebé aas liu iha Sudeste Aziátiku no uzu kontrasepsaun ki’ik liu ba feto ho tinan reprodutivu nune mós hanesan númeru signifikante feto ne’ebé hakarak maibé la konsege hetan asisténsia ba saúde reprodutivu.
  • Hasa’e númeru ba labarik ne’ebé simu imunizasaun antes fulan sanulu resin rua husi liña de baze porsentu 74 iha tinan 2017 to porsentu 100 iha tinan 2018.
  • Tinan protesaun ba kazál/“Couple Years of Protection”, sasukat ba uza kontrasepsaun modernu anuál, konsege aumenta husi liña de base 2,042 to 5,076 iha tinan 2018, aumenta porsentu 147. Taxa de aumentu husi tinan 2017 to tinan 2018 mak porsentu ualu.